Kehitys on positiivista muutosta

Kehitys on muutosta, jolla tarkoitetaan parantuvia elinoloja, hyvinvointia ja mahdollisuuks

ia. Edistys saattaa historiallisesti vaikeina aikoina hidastua tai pysähtyä. Synkäksi keski-ajaksi kutsutulla aikakaudella ihmiskunnan positiivinen muutos hidastui ja käytännössä pysähtyi. Tieteen ja rationaalisen ajattelun vallatessa jalansijaa 1800-luvun aikana alkoivat edistyksen rattaat jälleen pyörimään, seurauksena syntyi käsitys kehityksestä. Teollisen vallankumouksen käynnistyessä Euroopassa alkoi se muuttaa koko yhteiskunnan skaalaa sosiaalisista rakenteista taloudellisiin.

Tiede tavoittelee kehitystä kaikilla osa-alueilla. Viimeisen vuosisadan aikana insinöörien ja tieteen tekijöiden osuus väestöstä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Kehityksen merkityksestä ovat kiistelleet niin filosofit, teologit kuin hallitsijat termin synnystä lähtien. Sana itsessään kuvaa prosessia mitä emme voi koskettaa, voimme vain havaita sen vaikutukset ympäristössämme. Pohjimmiltaan terminä kehitys kuvaa järjestelmään vaikuttavia toimia, jotka parantavat sitä. Parannuksen arviointiin voidaan käyttää neljää päätekijää:

1. Menneisyyden arvo opettajana

2. Sosiaalisen ja teknologisen muutoksen arvo

3. Usko tieteen ja järjen kautta saavutettuihin tuloksiin

4. Elämän synnynnäinen arvo

Esimerkkinä voimme ajatella, että entisaikoina elämä oli yksinkertaisempaa ja riitti kun osasi kyntää peltoa tai mennä ajoissa tehtaaseen kokoamaan teollistuvan yhteiskunnan syntyviä tuloksia. Vastapainona harvemmin huomioidaan viimeisen vuosisadan aikana hävitettyjä kulkutauteja, vähentynyttä lapsikuolleisuutta tai yleisiä elinolojen parantumisia, joita pidämme nyt itsestäänselvyyksinä. Elinajan odotteet ovat nousseet merkittävästi jokaisessa maassa viimeisten sadan vuoden aikana. Vielä 60-luvulla keskimääräinen elinikä syntymästä laskien kautta maailman oli 52-55 vuotta. Nykyään vastaava luku on yli 70 vuotta. Ihmisille on tarjolla enemmän mahdollisuuksia ja sosiaalinen tasa-arvoisuus on monin tavoin parantunut. Kaikki positiivisen muutoksen tulosta. Lääketieteen ja teollisuuden kehitys tukevat mahdollisuuksia ja hyvinvointia.

Lääketieteen kehitys on viimeisen vuosisadan aikana auttanut ihmisiä elämään terveemmin ja pitempään.

Muutoksen kiihtyvä nopeus on yllättänyt yhteisöt, yksilöt ja kansakunnat. Tieteen ja teknologian voittokulku on tuonut mukanaan myös ongelmia kuten kasvavan eriarvoisuuden ja uusia uhkia terveydelle sekä turvallisuudelle. Parannusta on tapahtunut, mutta sille on hintansa. Kiihtyvä kehitys tuo mukanaan myös epävarmuutta. Koulutusjärjestelmät, raskaat valtiolliset koneistot ja vanhenevat yksilöt ovat suurten haasteiden edessä yrittäessään pysyä mukana vauhdissa.

Kelloa ei voi kukaan yksilö tai yhteisö kääntää taaksepäin. Mikäli emme kohtaa maapallon tuhon tasoista kriisiä, tulee edistys etenemään ja muutosten virta jatkumaan. Pienestä mittakaavasta, yksilöstä, suuriin asti kuten yrityksiin ja yhteiskuntiin, kannattaa jokaisen oppia elämään edistyksen kanssa ja tulkitsemaan sitä. Kaikkea uutta teknologiaa ei tarvitse osata tai ymmärtää, mutta osa siitä saattaa olla hyödyllistä ajankäytön ja tehokkuuden näkökulmasta. Jokaista tutkimusta ei tarvitse hyväksyä absoluuttiseksi totuudeksi, mutta niiden tuloksia ja tekotapoja kannattaa ymmärtää. Nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa tieteellisen lukutaidon tärkeys korostuu.

Ilmastonmuutos ja ihmisen vaikutus siihen ovat aikamme painavimpia kysymyksiä.

Suomalaisista 69% (tulos. Ilta-sanomat äänestys 13.9) äänesti olevansa huolestuneita ilmastonmuutoksen tulevaisuudesta. Lukema vaihtelee maailmanlaajuisesti, mutta yleisesti ihmiset uskovat ilmaston muuttuvan ja kokevat epävarmuutta siitä tulevaisuudesta mikä muutoksesta seuraa. Maapallon ilmakehän ja elinympäristöjen negatiivisten muutosten juuret ovat teollistumisessa. Haittavaikutuksia voidaan pienentää ja tulevaisuuden epävarmuuksia vähentää oikeilla ennakoivilla toimilla. Tieteellä ja teknologialla voidaan vaikuttaa ilmakehään, sosiaalisilla muutoksilla voidaan vaikuttaa kulutustottumuksiin ja haitalliseen toimintaan. Kuinka ja miten tarvelähtöistä sovelletaan on pääasiallisesti kiinni suhtautumisesta. Uusien ajattelutapojen ja työkalujen omaksuminen on välttämätöntä, jotta mahdolliset katastrofit voidaan välttää. Ilmastonmuutokseen positiivisesti vaikuttaminen ei tarkoita kaikista mukavuuksista ja hyvinvoinnista luopumista, se tarkoittaa ainoastaan kehittymistä uusilla tavoilla sekä uusien näkökulmien omaksumista.

Väestönkasvu jatkuu kautta maailman. Ravintoa tarvitsevat kaikki.

Maapallon väestö tulee kasvamaan ja ylittämään lähitulevaisuudessa 10 miljardin asukkaan rajan. YK:n ruoka- ja maatalous-organisaation ennusteiden mukaan ruoan-tuotannon tulee kasvaa noin 60% vuoteen 2020 mennessä, jotta ruokaa riittää kaikille. Kehittyneessä lännessä ruoan niukkuus on lähes korjattu ongelma, ja silti osa köyhimmistä vähemmistöistä käyttää apunaan ruoka-apu-ohjelmia jopa Suomessa. Kehittyvissä talouksissa, maailman köyhimmissä osissa, puutteellinen ravinto on edelleen arkipäivän ongelma. Suomalainen Fiksuruoka lähti yritysideallaan ratkaisemaan ongelmaa poistamalla hävikkiä, johon hukkuu noin neljännes koko maailman ruokatuotannosta. Yrityksen idea tuo kuluttajille halpoja tuotteita ja poistaa kauppaketjujen varastoista tuote-eriä, jotka muuten heitettäisiin menemään. Hävikin vähentäminen on nousemassa osaksi vähittäiskauppaketjujen strategioita. Kaikki voivat ottaa oppia esimerkiksi Japanilaisen Toyotan kehittämästä LEAN-menetelmästä, joka tähtää hävikin poistamiseen yrityksen prosesseissa. Uusien liiketoimintaideoiden ja kulutuskäytäntöjen avulla voidaan pois heitetyn ruoan määrää voidaan tehokkaasti vähentää.

Energiantuotanto on yksi lähitulevaisuuden painavimmista ongelmista. Muuttuva ilmasto pakottaa etsimään uusia tuotantokeinoja. Kasvava määrä energiantarpeesta tuotetaan uusiutuvilla menetelmillä.

Energia on teknologia-yhteiskunnan vaatimus. Kaikki työkalumme traktoreista tietokoneisiin vaativat polttoaineita sekä sähköä toimiakseen, ilman niitä palaamme keskiajalle. Yhdysvaltalainen EIA arvioi maailman energiankulutuksen kasvavan 28% vuoteen 2040 mennessä. Kulutuksen kasvaessa tuotannon on pysyttävä mukana. Ilmastonmuutos luo omat paineensa energiantuotannon kasvattamiseen, sillä vähäpäästöisten tuotantomenetelmien on kasvatettava osuuttaan merkittävästi. Energiankulutukseen vaikuttavat jokaisen yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan ajattelutavat, työkalut ja tottumukset. Fossiiliset polttoaineet ovat vanha, tuttu ja totuttu tapa tuottaa ja kuljettaa energiaa yksinkertaisesti. Niiden tuotannon ja käytön takana piilevät valtavat taloudelliset perusteet. Nykyisten ilmastoa koskevien ennusteiden perusteella fossiilisen energian käyttöä on kuitenkin pakko vähentää mikäli ilmastonmuutoksen seurauksia halutaan lieventää. Uusiutuvat energianlähteet sekä uudentyyppiset ydinvoimalaitokset tarjoavat ratkaisuja, joiden taakse on saatava yhteiskunnallista sekä taloudellista työntövoimaa.

Historian rattaat jatkavat liikettään. Ihmisinä voimme vaikuttaa siihen miten tulevaisuuden historia tullaan kirjoittamaan.